keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

"Etsi ihmisiä jotka eivät pelkää erehtyä ja siksi erehtyvät"


Kaikissa Paulo Coelhon mainee tuntevissa jo lause "Coelhon uusi romaani" - joka siis ei enää ole niin uusi, mutta koska minä elän halvassa tynnyrissä, minulle on - nostattaa varmasti esille suuria odotuksia eivätkä kuvaukset teoksesta ainakaan pienennä niitä. 


"Jotkin kirjat luetaan. Alef eletään." - lause oli minulle, Veronika päättää kuolla ja Brida - teoksiin rakastuneelle parhain innostaja ostamaan - itseasiassa ensimmäistä kertaa koko elämäni aikana - kirjan uutena ja menettämään 30 (okei 27, mutta liioittelen aina vähintään 3 euron verran) euroa, joka opiskelijabudjetissa on suuri lovi.

Nyt kirjan lukeneena en tiedä kadunko "menettämääni" 30 euroa vai en. Kirja oli hyvä, se oli loistava, ja Coelho näytti taas ilmiömäisen kykyjänsä ennen kaikkea kirjoittajana, mutta jostain syystä en silti päässyt mukaan tarinaan. Sitä oli mielenkiintoista lukea - varsinkin kun tiesi Coelhon pohjaavan tarinan omaan elämäänsä, mutta se ei silti tempaissut mukaansa. Coelho puhuu paljon tilanteista joihin "tavallisen tallaajan" on vaikea samaistua ja joita on ehä vähän vaikea ymmärtää. Hän puhuu valtavalla elämänkokemuksella (puolet hänen elämänkerrastaan lukeneena voin sanoa näin) ja ihmeellisiä asioita nähneenä, ja se välittyy kirjasta. Ehkä se on vaikuttava tekijä siihen, että 18-vuotiaan lukiolaistytön on vaikea päästä mukaan samaan tunnelmaan josta Coelho puhuu sukeltaessaan Alefiin tai kun Coelho saa tulirenkaan pyörimään vartalonsa päällä ja pääsee tarkastelemaan aikaisempia elämiään.

Tämän 18-vuotiaan lukiolaistytön näkökulma tulee kuitenkin kirjassa esiin vähän samaistuttavalla tavalla Hilalin kautta. Hilal on Pauloon verrattuna niin eri maailmasta - nuori, omituinen, tuntematon nainen joka hyppää mukaan junaan ja matkaan Coelhon, tulkkien ja kustannustoimittajien sekaan vain koska saa Coelhon vakuutetuksi siitä, että hänen on pakko. Hän ei kerää sympatiaa puolelleen, mutta, loppujen lopuksi - tunkeileva, kokematon ja ahdistava nuori nainen joka uskoo rakastavansa Coelhoa kääntyy persoonaksi, jolta myös Coelho oppii.


Kirja herättää pohtimaan asioita ja luo näkemyksen asioihin viisaan Coelhon - uskallan sanoa Coelhoa viisaaksi, sillä hänen jokaisesta lauseestaan paistaa elämä ja kokemus, tieto siitä mistä puhuu - kautta. Uskon kuitenkin, että kokeakseni sen kaiken todella, minun täytyy elää ja tajuta ne loistavat elämänviisaudet omassa elämässäni. Coelho on tajunnut ne omassaan, ja puhuu niistä nyt kauniilla tavalla kirjojensa kautta. Minä luen niistä mutta en elä niitä niin - elän ne omassa elämässäni, joskus.  

Alef on tarina omaa elämäänsä eläneestä ihmisistä. Se on täynnä hyviä, herättäviä asioita jotka laittoivat miettimään omaa elämää, mutta se ei luonut mitään niin suurta ja mullistavaa elämänmuutoksen seurauksenaan aiheuttavaa pohdintaa, elämistä kirjan mukana. Alef on ihana tarina ja täynnä kauniita, ajatuksia herättäviä lauseita - hyvä kirja, jonka suosittelen lukemaan, hieman pienempien odotusten kera mitä itselläni oli.

Kun nyt jo valmiiksi puhutaan omasta elämästä ja oman elämän matkasta, haluan jakaa biisin joka laittaa kauniilla tavalla miettimään juuri sitä - omaa elämää, hetkiä ja kaiken ainutlaatuisuutta.


1 kommentti:

  1. love to read books :) and this looks so interesting!

    xoxo

    http://www.flirting-with-fashion.blogspot.com

    VastaaPoista